Lyon, toinen viikko

Huh miten aika puksuttaa eteenpäin! Nyt sitä on jo toinen viikko takana Lyonia ja ensimmäinen viikko harjoittelua ihan oikeassa atelieessa. Koska pääsiäinen on täälläkin hieman erikoinen ajanjakso oli meillä maanantaina ylimääräinen vapaapäivä ja harjoittelupaikkoihin menimme vasta tiistaina. SEPRin assistentti Jessica vei meidät ensimmäisenä päivänä harjoittelupaikkoihin ja pienen harhailun, tien kysymisen noin kymmeneltä henkilöltä ja lisäharhailun jälkeen löysimmekin perille Kristan paikkaan..joka oli kiinni. Noh, ei muuta kuin tossua toisen eteen ja kohti minun harjoittelupaikkaani, joka olikin sitten auki onneksi.

Omassa paikassani ei puhuta englantia, mikä tuottaa aina välillä pienoisia ongelmia. Täkäläiset tykkäävät puhua ranskaa aikas vauhdilla ja varsinkin ensimmäisinä päivinä oli vaikea saada selvää mitä piti tehdä ja missä ajassa. Kuitenkin sana sieltä, toinen täältä menetelmällä ja esittämällä upeita mimiikkaesityksiä asiat olivat pikkuhiljaa selkeämpiä.

Ensimmäisenä muotoilin mallinuken päälle kauniistilaskeutuvaa toppia. Onneksi edellisen viikon muotoilut SEPRissä olivat tuoreessa muistissa, joten muotoilin aika vauhdilla ensimmäisen version. 

Carenen (paikan pomo) mielestä teokseni oli "pas mal" mikä suomeksi käännettynä tarkoittaa: ei huono! 

Muutamalla muutoksella pääsimme upeaan lopputulokseen :

Lyonia

Bonjour!

Täällä sitä nyt ollaan kuulkaas ihan oikeasti Lyonissa. Viimeisiä viedään ennen kuin koulu loppuu ja kyllähän nyt tuntuu aika hyvälle! Matka meni mukavasti ja ehdittiin asettuakin tänne ennen kuin "velvollisuudet alkoivat". 

Ensimmäinen viikko meillä oli koulua paikallisten kanssa. Muotisuunnittelun kurssina esitelty, mutta ehkä kuitenkin enemmän muotoilun saloja avannut kurssi oli kiva, mutta haasteellinen. Ensimmäisenä päivänä haasteita tuotti se, ettemme tienneet pitikö olla koulussa vai ei. Noh, loppujen lopuksi olisi pitänyt olla jo aamusta, mutta eipä tuollaista osaa ilman infoa arvata! Noh, liityimme mukaan joukkoon iloiseen siinä paikallista aikaa 13h30 ja ensin meille esiteltiin koulua, jonka jälkeen otimme paikkamme ranskalaisen koulutusjärjestelmän parissa.

Tehtävänä oli "culottes" eli housuhamemaiset housut. Nuo tällä hetkellä supermuodikkaat housut pitäisi löytyä kuulemma joka naisen vaatekaapista. Kaikki tehtävät, opetus ja meille esitetyt kysymykset olivat ranskaksi ja sehän tietysti toi haasteita, mutta me Suomi-neidot emme vähästä säikähdä. 

Kielimuurista, kommelluksista ja väärinymmärrysten sarjasta huolimatta viikon lopulla meillä oli tehtynä upeat paitamekot. Niin mitäkö tapahtui niille "culotteseille"? Se olikin myöhemmin tehtävä juttu, ensin teimme olympialaisiin edustavan paitamekon. Siis Lontoon jo menneisiin olympialaisiin, mutta mitäs tuosta.